Horisontissa lipuu kymmenia koukkunokkaisia kalastajapaatteja. Valkoinen hiekka kutittaa varpaiden valissa ja nipistely selkanahassa viestittaa liiallisesta auringossa makaamisesta. Kotka kaartelee ylhaalla paan paalla ja haluaisin jaada rannalle ikuisiksi ajoiksi.

Varkalassa unohtaa olevansa Intiassa. Havahduin huomioon, kun illan suussa ranta alkoi tayttya paikallisesta vaesta ja saripukuiset naiset vilvoittelivat varpaitaan vesirajassa. Valkoiset naiset grillaavat itseaan paivasta toiseen pienissa bikineissa ja paikallinen nainen verhoutuu rannallekin kuusimetriseen kankaaseen, paasematta koskaan nauttimaan aaltojen pehmeydesta. Olemme viela Intiassa.

Nautin rannalla lounaaksi kokonaisen tuoreen ananaksen. Ananassato on parhaimmillaan ja tuoreen ananasmehun kermaista pehmeytta ei voi sanoin kuvailla - jumalaista suussasulavaa nektaria! Intiassa osataan yllattain tehda myos erinomaista pastaa ja pitsaa. Kaikki ainesosat ovat tuoreita ja pasta kotitekoista. Hieman vaihtelua kasviscurryihin.

Aika alkaa kayda vahiin ja varasimme tanaan kaksi viimeista siirtymaa Keralasta Goaan ja Goasta Mumbaihin. Goaan matkustamme yojunalla perjantaina ja Goasta lennamme Mumbaihin tiistaina 29.4. Kaikki junat olivat lapeensa buukattuja Goasta, joten tasta syysta lennamme viimeisen etapin. Tunnin lento kahdelta yhteensa noin sata euroa, ei paha. Hieman kolkuttaa omaatuntoa ilmojen saastuttaminen lentamalla, mutta minkas teet. Lupaan pyhasti kayttaa kesalla kotisuomessa paasaantoisesti polkupyoraa!

Huomenna vietamme paivan veneella Keralan Backwaterseilla Kollamista kasin. Valitsimme perinteisen kanoottimaisen veneen ja retken jokikyliin perinteisen Kollam-Alleppey reitin sijaan. Nain paasemme lahemmas paikallista jokivarren asutusta ja pienemmille vaylille. Varmasti yksi reissumme kohokohdista.