Aaaaaargh! Päästäkää minut pois oravanpyörästä! Kotiinpaluun nostattama huuma viileni säiden myötä ja arki maistuu taas vahvasti puulta. Selkääkin kolottaa entiseen malliin - julistaudun virallisesti istumatyön vihaajaksi.

Pakko se on katsoa totuutta silmästä silmään ja todeta, että meikäläisen keho on tarkoitettu auringon hellittäväksi ja lempeiden tuulien kutiteltavaksi. Kylmässä viimassa kaula vetäytyy sisälle kuin kilpikonna kuoreensa ja mieli vaipuu horrokseen.

Hieman varovaisesti ja varkain olen jo alkanut unelmoida seuraavasta reissusta vuoden vaihteen tienoilla. Aiemman päättäväisyyteni huomioon ottaen, uskon että matka toteutuu. Toivottavasti verotoimiston setä tai täti ymmärtää akuutin rahan tarpeeni joulun alla ...

Matkakuvat makaavat vielä tietokoneen kovalevyllä onnellisessa sekamelskassa. Yritän saada kuviin tolkkua ja kuvagallerian aikaiseksi kesäkuun alkupuolella.