Pidan matkan aikana myos perinteista kasin kirjoitettua matkapaivakirjaa, mika ei tietenkaan ole ikina mukana blogia kirjoittaessani. Kirjoittelen siis melko lyhyesti aina hellebreikin tarpeessa.

Pari asiaa Intialaisesta liikenteesta ja kaduista. Delhissa tunsimme olevamme koko ajan eksyksissa, mika johtunee siita, etta yksikaan kartta ei tunnu olevan kohdallaan, eika katuja ole nimetty kyltein! Suunnistaminen Delhissa on siis melkoista arpapelia. Hotellimme ei myoskaan ollut silla kadulla milla sen piti olla (Arakashan Road). Rautatieaseman piti loytya kartan mukaan kahden oikean kaannoksen jalkeen, mutta paadyimmekin toiselle puolelle kaupunkia. Jatimme tosin Delhin juna-aseman sekoilut kulttuurishokkia lieventaaksemme valiin ja palkkasimme meille ikioman kuskin ja auton kuudeksi paivaksi.

Autoteitse eteneminen mahdollistaa myos useamman kohteen nakemisen lyhyella aikavalilla taalla pohjoisemmassa. Kuski on mukanamme viela Pushkarista Jaipuriin ja Agrasta suuntaamme sitten ominemme junalla Varanasin kautta Kolkataan (ent. Kalkutta). Kalkutasta lennamme Chennaihin muistaakseni 15.4.

Hieman omaatuntoa kolkuttaa jalkeen jattamammme jarjeton dieselin katku, mutta toisaalta myos junat kulkevat paaosin dieselin voimalla taalla Intiassa. Lentoa Kolkatasta Chennaihin en voi puolustella muuten kuin mukavuussyista.

Maanteilla on muuten tapana painaa kaasua juuri silloin, kun kaksi autoa tulee rinnakkain vastaan.  Rekka-autot on koristeltu kasin maalatuin hindutekstein ja usein rekoista roikkuu viela jos jonkinmoista narua, nippelia ja pyhimyksenkuvaa. Perassa on poikkeuksetta teksti Please horn! ja sen kylla kuulee.

Hotellimme Puhkarissa on ihanan tilava ja parvekkeelta on nakyma suoraan jarvelle. Odotan vasyneena ensi yota ja toivon saavani nukuttua  keraantyneen univelan pois. Viime yonakin herailin Pahar Ganjin melskeessa jatkuvasti ja viiden aikaan lopullisesti munkkien mantran hypnoottiseen kulkuun. Heratin myos Koon kuuntelemaan Om Hara (tai jotain sinne pain) laulua - ei ollut kauhean iloinen heratyksesta mutta tappoi samalla yhden torakan lattialta, mista suuri kiitos hanelle. Ihme kylla en saanut minkaanlaista kohtausta ensimmaisesta kohtaamisesta torakan kanssa. Taalla on niin paljon elukoita kaduilla, etta yksi torakka menee siina sivussa mennen tullen.

Pahoittelen aakkosten puutteellisuutta mutta nappiksesssa on taalla kaikki vinksinvonksin, enka jaksa perehtya tietoteknisiin ongelmiin tien paalla.