Saavuimme iltapaivalla Pondicherryyn ja majoittauduimme Sri Aurobindo Ashramin guesthouseen rannalla. Koo ei ollut majoituksesta jarin riemuissaan ehdottoman tupakointi- ja alkoholikiellon takia. Minua pieni henkisyys kiehtoo ja huone on erittain sieva ja puhdas. Talla kertaa maksoimme extraa ilmastoinnista, koska merelta nousevaa kosteaa kuumuutta ei kesta enaa kamelikaan!!!
Lieneeko syyna jareton kuumuus vai matkavasymys, mutta mielialat vaihtelevat kummallakin tiuhaan tahtiin. Pinna poksahtelee milloin mistakin, eika vahiten kommunikaatiovaikeuksien vuoksi paikallisten kanssa. Menimme puolelta paivan Mahabalipuramin asemalle, josta piti lahtea linja-autoja Pondicherryyn puolen tunnin valein. Aseman apumies ohjasi meidat pysakille laheisen kojun kulmaan ja siita sitten puoli tusinaa miesta kehotti jatkamaan matkaa parin kilometrin paahan "valtatien" varteen. Emme olleet varmoja mika tieto piti paikkansa, mutta otimme kuitenkin painostuksen alla riksan valtatielle.
Valtatien varressa meininki kavi sitten mielenkiintoiseksi. Saimme ohjeita sielta sun taalta ja bussit hiljensivat risteyksessa sen verran, etta paikalliset ehtivat hypata kyytiin liikkuvaan autoon. Me jaimme tien poskeen toistuvasti rinkkoinemme. Lopulti yksi avulias riksakuski neuvoi meita viittomaan oikealle bussille, joka kaarsikin jo kaarteen takaa - ei tosin pysahtynyt vimmatusta huitomisesta huolimatta. Kiitti vitusti vaan! Lisaa odottelua ... ja lisaa ... Vihdoinkin paasimme bussiin ja valloitimme koko takapenkin. Bussi olikin onneksi express-linja, joten se ei pysahdellyt missaan ja paasimme perille Pondicherryyn parissa tunnissa.
Pondicherry tosin onkin sitten pettymys. Taalla ei ole Ashramia ja ranskalaista arkkitehtuuria lukuun ottamatta yhtaan mitaan. Suosittelen Ranska-intoilijoille Pariisia Pondyn sijaan! Ranta on karikkoinen, joten emme ui taallakaan. Kuumuus vie jarjen!
Varasimme huomiseksi koko paivan ohjatun turistikierroksen paremman puutteessa. Kierros vie meidat myos laheiseen parituhatpaiseen "hippikommuuniin" Aurovilleen, jonne emme olisi uskaltaneet keskenamme (kuuleman mukaan eivat ole jarin innoissaan tirkistelevista turistilaumoista, mutta aatteesta innostuneet ovat tervetulleita tyoleirille vahintaan viikoksi, why not - some other time).
